Historiikki

Kamarikuoro Arioksen ensimmäiset 10 vuotta 1996 – 2006.

Kirjoittanut Arto Vanamo

Alkusanoja, jotta vauhtiin päästään

Kamarikuoro Arios juhlii nyt ensimmäistä kertaa kymmenvuotista taivaltaan. Seuraavan kerran näyttäköön toivottavasti armelias tulevaisuus. Aikana 10v ei ole pitkä, mutta näihin vuosiin mahtuu varmaankin semmoista, jota saattaapi muistella joko syystä tai syyttä ja panna talteen aikakirjojen kansien väliin.

Syntyhistoriasta hitusen

Vuonna 1996 juhli Tornion kaupunki 375 – vuotista taivaltaan. Eräänä suurimmista juhlavuoden hankkeista valmistettiin alueen amatöörivoimin esitettäväksi musiikkinäytelmä – spektaakkeli – Tulinuoli. Se syntyi lähes 500 ihmisen yhteistyönä.

Käsikirjoituksen oli laatinut Mirjami Lehto, sävellystyön oli tehnyt Ilpo Saastamoinen, ohjauksesta huolehti Liisa Kivimäki ja satapäisen kuoron harjoitutti Karin Rööp.

Jossakin vaiheessa kuoroharjoitusten lomassa oli Karin Rööp eräiltä laulajilta varovasti udellut kiinnostusta kamarikuorolaulantaan. Asia jäi kuitenkin Tulinuolen harjoitusten alle hautumaan.

Tulinuolen ensi-ilta pidettiin 21.2.1996 ja sitä esitettiin helmikuun 1996 aikana useita kertoja.

Maaliskuussa 1996 Karin Rööp julkisti sitten ensi kerran ajatuksensa kamarikuorosta Merilappi-lehden haastattelussa:

”Haaveena on myös kamarikuoron kokoaminen täkäläisistä laulajista.”

Karin Rööp ryhtyikin haaveesta toimeen, kokosi ryhmän ja ensimmäiset harjoitukset pidettiin kevään 1996 aikana. Syksyllä jatkettiin uudella innolla torstai-iltaisin Torniossa Porthanin koululla. Torstai onkin sitten jäänyt perinteiseksi harjoitusillaksi, harjoituspaikat ovat vuosien aikana vaihdelleet.

Syksyn 1996 ja alkuvuoden 1997 aikana oli kuorolaisilla – hillittömän harjoittelun lisäksi – pari tärkeää pohdinnan aihetta;

– mikä kuorolle nimeksi ja
– ollaanko vapaamuotoinen ryhmä vai
järjestäydytäänkö rekisteröidyksi yhdistykseksi.

Ohjelmistostahan ei kuorolaisilla ollut minkäänmoista tarvetta eikä syytä huolta kantaa, sen valitsi Karin Rööp kuoron perustajana ja taiteellisena johtajana suvereenisti.

Kuoron nimeksi valikoitui viikkojen pohdiskelun jälkeen ”Kamarikuoro Arios” lähinnä siksi, että sanan ”Arios” merkitystä ei tiennyt kuorolaisista kukaan, mutta sana maistui – ja maistuu edelleen – suussa hyvältä.

Ajatuksellisesti kuoron nimeksi on sittemmin muotoutunut:

Kamarikuoro Arios
– Rakkaudesta lauluun –

Viralliseen yhdistysmuotoon päädyttiin, koska se antaa ainakin teoreettisen mahdollisuuden erilaisiin toiminta-avustuksiin.
Perustamiskokous pidettiin 2.4.1997 Porthanin koululla 18 kuorolaisen voimin.

Yhdistyksen rekisteröinnin yhteydessä nimi tuotti jonkinmoisia ongelmia ja niinpä se virallisesti on ”Kamarikuoroyhdistys Arios ry”. (Historiikkisen laatijaa on valistettu tietäväiseltä taholta ettei Arioksen perässä oleva lyhennys ”ry” välttämättä tarkoita raittiusyhdistystä.) Kuoron toiminta-ajatus ja tavoitteet määriteltiin myös aivan alkuvaiheissa:

”Kuoron ja kuorolaisten tavoitteena on oman viihtymisensä li­säksi –
”kamarissa” laulaminen on kivaa – välittää laulun iloa ja nautintoa satunnaisille kuulijoille.

Ohjelmisto on muiden alueen kuoroista poik­keavaa, kuitenkin laulullista, klassista ja traditioon perus­tuvaa.

Julkiset esiintymiset harkitaan. Ohjelmisto hiotaan esityskuntoon siten, että niissä on tulkintaa ja osaamista.”

Todettakoon, että toiminta-ajatuksen raameissa on erinomaisen hyvin pysytty.

Ensikonsertit

Kun syksy 1996 ja alkutalvi 1997 oli intensiivisesti harjoiteltu kamarikuorossa laulamista, heräsi kysymys mitä kuorolaiset osaamisellaan oikein tekevät. Tällöin joku – nimi on jäänyt historian hämärään – keksi; annetaan julkinen konsertti. Ja niin päätettiin tehdä. Kun sitten alkuun konsertin antamisajatuksessa oli päästy, sovittiin niitä annettavaksi kevätkaudella kaikkiaan kolme.

Ensikonsertin antopaikaksi arveltiin Rovaniemi soveltuvaksi – eihän kukaan ole profeetta omalla maallaan. Niinpä yhd. puh.-joht. lähetti Rovaniemen Lyseonpuiston Lukion Arvoisalle Rehtorille kohteliaan anomuksen:

”Kamarikuoro Arioksen ensikonsertti on 25.4.1997 Rovaniemellä.
Anomme lupaa käyttää Lyseonpuiston lukion salia konserttipaikkana ja keittiötä yleisön kahvituksen vaatimiin järjestelyihin. Keittiön laitteistoja ja tarvikkeita emme käytä. Konsertissa on pianosäestys ja pianosolistiosuus. Anomme lupaa käyttää koulun pianoa. Tilaisuus on suunniteltu alkavaksi klo 19.30. Ovien tulisi olla avoinna viimeistään klo 18.30 lähtien. Istumapaikat tulisi varata vähintään 200 hengelle.”

Anomukseen tuli ripeästi myönteinen vastaus, ja niin asiaankuuluvana ajankohtana olikin sitten bussilastillinen kuorolaisia kahvittelu- ynnä muine tykötarpeineen Lyseonpuiston Lukiolla ensikonserttia antamassa.
Kuorolaisten hämmästykseksi maksaviakin kuulijoita oli paikalla lukuisin joukoin.

Ensikonsertti sinänsä sujui varsin hyvin. Tosin Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijassa kuorolaiset osoittivat semmoista improvisointikykyä, ettei sitä esitetty Kemin ja Tornion konserteissa (04.05.1997) eikä Maijaan kajottu Karin Rööpin aikana myöhemminkään eräitten kuorolaisten hartaista toivomuksista huolimatta tai – ehkä juuri sen takia.

Huomattakoon että Kemin ja Tornion konsertit pidettiin samana päivänä 04.05., Kemi klo 14.00 ja Tornio klo 19.00, mikä sinänsä oli melkoinen koettelemus sekä johtajalle että kuorolaisille.
Tähän ensikonsertin ohjelma

Gioacchino Antonio Rossini: Petite Messe solennelle (Pieni Juhlamessu)

Rovaniemellä pidetyt ensikonsertin (24.4.1997) esitteessä todetaan:

”Ensi vuoden ohjelmistoon kuuluu muun muassa John Rutterin ”Requiem.””

Osoittautui kuitenkin, ettei John Rutterin Requiemin nuotteja saatu hankituksi mistään, liekö joku viha- tms. päissään ne polttanut.

Taiteellinen johtaja ilmoitti tällöin, että korvikkeeksi valmistamme esityskuntoon Gioacchino Antonio Rossinin ”Pienen Juhlamessun”.
Nuotit tilattiin ja kuorolaisten käsiin ja kulutukseen ilmaantui 212 – sivuinen tiheäpränttinen kirjanen; sana ”pieni” sai välittömästi uuden mittasuhteen.

Harjoittelu aloitettiin vuoden 1998 alussa ja esitysajankohdaksi kuviteltiin saman vuoden joulun alusviikkoa. Pian kuitenkin todettiin, että oli haukattu liian suuri palanen ja sopuisasti asetettiin uudeksi esitysajaksi kevät 1999. Tässä sitten pysyttiinkin.

Pelkistetysti on todettava, että ”Pieni Juhlamessu” on kuoron, toivottavasti toistaiseksi, suurin voimainponnistus ja ”voi sitä tuskaa, hikeä ynnä epätoivon ihanuutta” jota messua opeteltaessa sekä muita käytännön järjestelyitä hoidettaessa saatiin kokea; sitä sen eläneet ja mukana olleet kaihoten ja kaivaten muistelevat.
Saattaa vain kuvitella miten elämyksellistä aikaa kokonaisuudesta vastaava ja huolehtiva kuoron johtajatar tuolloin vietti.

Esitykset Tornion kirkossa 24.4.1999 ja Rovaniemen kirkossa 25.4.1999
olivatkin sitten jo yhtä juhlaa; näin ainakin rivikuorolaisen näkövink-
kelistä tarkasteltuna.
Lehtiarvostelut kuoronjohtajan, kuorolaisten, solistien ja säestäjien
onnistumisesta puhukoot puolestaan.

Messun esitteen etusivu

Juhlakonsertti

Juhlakonsertin ohjelma on kooste kuoron menneitten vuosien esityksistä,
toivottavasti niiden parhaat palat.
Mukana on myös edustava joukko ensikonsertin lauluja. Varovasti, sivulauseenomaisesti, voi todeta, ettei Maija siellä edelleenkään esiinny.
Tähän juhlakonsertin ohjelma

Muut esiintymiset

Vaikka kuoron toiminta-ajatukseen on kirjattu lausuma esiintymisten ”harkinnasta”, on omia konsertteja, yhteiskonsertteja sekä muita esiintymistilaisuuksia kuitenkin kertynyt vuosien saatossa melkoinen joukko.

Tavaksi ovat muotoutuneet keväällä ja joulun alla pidettävät tilaisuudet. Ohjelma kootaan jonkin kantavan teeman ympärille.

Erityisen antoisia ovat olleet yhteiskonsertit. Mieleen painuneita hetkiä on koettu Kamarikuoro Aioloksen kuin myös Seita-kuoron ja Rovalan sekakuoron kanssa.

Eräs omalla tavallaan mieleenpainuva kokemus oli Tornion ja Haaparannan Uudenvuoden vastaanottajaiset 31.12.1999 kaupunkien rajalla.
Pakkanen ja pureva viima oli ”hirmuinen” Juho Kusti Paasikiven sanallista repertuaaria lainaten.

Ainoana jonkinmoisena kauneusvirheenä on suunnitelmissa ollut ja monien yhteensattumien takia pitämättä jäänyt Kemijärven hengellisen musiikin konsertti.
Tuossa konsertissa oli tarkoitus kantaesittää kemijärveläisen Timo Leskelän Arios – kuorolle ja kuoronjohtaja Karin Rööpille omistama teos ”Ave Maria”


Yhteenveto esiintymisistä

Omat konsertit

  • Ensikonsertti 25.04.1997 Rovaniemi/Rovaniemen lyseonpuiston Lukio
  • Konsertti 04.05.1997 Kemi/Terveydenhoito-oppilaitos
  • Konsertti 04.05.1997 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Joulukonsertti 12.12.1997 Tornio/Karungin kirkko
  • Joulukonsertti 13.12.1997 Tornio/Alatornion kirkko
  • Joulukonsertti 07.12.1998 Kemi/Kemin kirkko
  • Joulukonsertti 08.12.1998 Tornio/Tornion seurakuntatalo
  • Rossini: Pieni Juhlamessu 24.04.1999 Tornio/Tornion kirkko
  • Rossini: Pieni Juhlamessu 25.04.1999 Rovaniemi/Rovaniemen kirkko
  • Joulukonsertti 18.12.1999 Tornio/Tornion seurakuntatalo
  • Kevätkonsertti 21.05.2000 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Joulukonsertti 14.12.2000 Tornio/Karungin seurakuntatalo
  • Kevätkonsertti 05.05.2001 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Kevätmatinea 04.05.2002 Tornio/Tornion seurakuntatalo
  • Joulukonsertti 23.12.2002 Tornio/Alatornion kirkko
  • Rakkauden kevätmatinea 13.05.2003 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Kalevalan päivän konsertti 28.02.2004 Tornio/Joentalo
  • Kevätkonsertti 13.05.2004 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Joulukonsertti 19.12.2004 Simo/Simon seurakuntakeskus
  • Joulukonsertti 22.12.2004 Tornio/Tornion kirkko
  • Kevätkonsertti 23.04.2005 Tornio/Joentalo

Yhteiskonsertit

  • Yhteisvastuukonsertti 03.05.1998 Kemi/Kemin kirkko (Tornion mieskuoro)
  • Kuorokonsertti 05.11.2000 Kempele/Pirilä-sali (Kamarikuoro Aiolos)
  • Kuorokonsertti 25.02.2001 Tornio/Tornion seurakuntatalo (Kamarikuoro Aiolos)
  • Joulukonsertti 15.12.2001 Rovaniemi/Rovaniemen kirkko (Seita-kuoro ja Rovalan sekakuoro)
  • Aatonaaton konsertti 23.12.2001 Tornio/Tornion kirkko (Tornion mieskuoro)

Muut

  • Tornion ja Haaparannan Uudenvuoden vastaanottajaiset 31.12.1999 Kaupunkien rajalla pakkasessa.
  • Kauneimmat joululaulut 06.01.2000 Tornio/Tornion seurakuntatalo
  • Jumalanpalvelus(messu) 10.12.2000 Tornio/Tornion kirkko
  • Kauneimmat joululaulut 16.12.2001 Tornio/Alatornion kirkko
  • Jumalanpalvelus (vain kvartetti esiintyi) 03.02.2002 Tornio/Tornion kirkko
  • Jumalanpalvelus 28.04.2002 Tornio/Tornion kirkko
  • Jumalanpalvelus 10.11.2002 Tornio/Tornion kirkko
  • Tornioviikon pääjuhla 12.05.2002 Tornio/Joentalo
  • Kauneimmat joululaulut 17.12.2002 Tornio/Karungin kirkko
  • Veteraanipäivät 27.04.2003 Tornio/Tornion sairas- ja kuntoutuskoti
  • Kalevalan päivän konsertti 28.02.2004 Tornio/Joentalo
  • Kevätkonsertti 13.05.2004 Tornio/Aineen taidemuseo
  • Karungin Palvelukoti ry:n 40-vuotisjuhla 12.06.2004 Tornio/Karungin Palvelukoti
  • Kauneimmat joululaulut 15.12.2005 Tornio/Karungin kirkko
  • Yhteislauluilta 07.08.2006 Tornio/Umpitunneli
  • Kalevalanpäivänjuhla 23.09.2006 Tornio/Joentalo

Taiteelliset johtajat

Karin Rööp toimi kuoron johtajana sen perustamisesta keväästä 1996 kesään 2001 asti, jolloin hän muutti pois paikkakunnalta.
Voi todeta, että Kamarikuoro Arios on hänen luomuksensa.
Karin Rööp työskenteli Eestissä Tallinnan Musiikkiakatemiassa johtavana opettajana. Tuona aikana johti 17 vuotta Tallinnan Teknillisen Korkeakoulun kamari­kuoroa sekä Musiikkiakatemian Kamarikuoroa.
Vuodesta 1994 Karin Rööp toimi Keminmaassa musiikinlehto­rina sekä kuoronjohtajana. Hän johti koulun nuorisokuoroa, lapsi­kuoroa, Keminmaan sekakuoroa ja Tornion mieskuoroa.

Karin Rööpin tunnuslause oli ja ollee edelleenkin:

” Haluan nauttia musiikista –
minun tunteeni ja ajatukseni soivat kuorossa ”


Timo Perkkiö otti kuoron vetovastuun syksyllä 2001 ja hoiti johtajuutta vuoden 2002 loppuun. Tuolloin hän muihin kiireisiinsä vedoten luopui tehtävästä.

Timo Perkkiö on valmistunut musiikin kandidaatiksi Si­belius – Akatemian Kuopion koulutusyksiköstä vuonna 1993. Hän toi­minut kanttorin tehtävissä Rovaniemellä, Kemissä, Ruukissa, Nil­siässä, Alatorniolla ja vuodesta 1997 lähtien Torniossa.

Vuoden 2003 alussa tuntui johtajatilanne todella vaikealta. Onneksi kuorolaisten omista riveistä löytyi apu, Johanna Päätalo otti harjoitusten vetovastuun ja hän johti yhdessä toisen kuorolaisen, Matti Viljamaan, kanssa kuoron ”Rakkauden Kevätmatinean” Aineen taidemuseolla.

Johanna Päätalo onkin siitä lähtien toiminut kuoron toisena johtajana.

Syksyllä 2003 johtajatilanne selkiintyi kerralla, kun simolaistunut Tatjana Pöntynen otti ammattilaisen ottein johdon haltuunsa. Hänen uurastuksensa tuloksia saadaan nauttia 10-vuotiskonsertissa ja toivottavasti moniaita vuosia tästä eteenpäin.

Tatjana Pöntynen on käynyt vuosina 1962-1970 Leningradin musiikkikoulun pääsoittimenaan piano. Sen jälkeen hän kävi nelivuotisen Leningradin musiikinopettaja-opiston pääaineinaan pianonsoitto ja kuoronjohtaminen.

Nikolai Andrejevits Rimski-Korsakoville nimetyssä Leningradin konservatoriossa Tatjana Pöntynen opiskeli vuosina 1974 – 1979 pätevöityen kuoron johtajaksi ja kuoro-oppiaineiden opettajaksi. Hän on työskennellyt eri asteisissa kouluissa musiikinopettajana, johtanut useita kuoroja sekä toiminut säestäjänä.

Solistit

Kuoro on ollut siitä onnellisessa asemassa, että kuorolaisista tai kuorolaisten lähipiiristä on löytynyt solistisiin tehtäviin pystyviä henkilöitä olipa kysymys sitten laulu-, lausunta- tai instrumentaaliesityksistä.
Ainoat täysin ulkopuoliset solistit ovat olleet Rossinin ”Pienen Juhlamessun” sopraano- ja altto-osuudet laulaneet Minna Säkkinen ja Johanna Jurvelin.


”Omista” riveistä nousseita ovat olleet:

  • Jussi Ahvenjärvi, baritoni; mm. ”Pienen Juhlamessun” basso-osuus
  • Matti Junes, tenori
  • Marjut Korpi, sopraano
  • Lauri Lehto, basso
  • Irja Levonmaa, sopraano
  • Timo Perkkiö, baritoni
  • Helena Puontila, sopraano
  • Tatjana Pöntynen, piano
  • Marika Salminen, huilu
  • Pentti Virtala, lausunta
  • laulutrio Päivi Innala
  • Raija Lummi
  • Johanna Päätalo


Kuorolaisten lähipiiristä:

  • Helen Aun, piano
  • Mirjami Lehto, lausunta
  • Petri Lehto, tenori, ”Pienen Juhlamessun” tenoriosuus
  • Peeter Rööp, huilu

Säestäjät

Kuoron esitysten säestäjinä ovat eri vuosina toimineet mm.

  • Armi Keinänen, sello
  • Marita Keinänen, piano
  • Silja Keinänen, viulu
  • Eila Kolehmainen, piano
  • Maie Oksa, urut, piano
  • Seppo Paakkanen, puhaltimet
  • Timo Perkkiö, piano, urut, mm. ”Pienen Juhlamessun” urkusäestys
  • Ville Perkkiö, urut, piano
  • Päivi Pulkkinen, piano
  • Mirja Silvennoinen, piano
  • Yasuko Tanari, piano
  • Aaro Teetsaman, piano, ”Pienen Juhlamessun” pianosäestys
  • Tero Ylönen, urut
  • jousikvartetti Antto Vanhala
  • Elina Sadinmaa
  • Riitta Kinnunen
  • Jussi Virtala

Toimihenkilöt

Kuoron luottamustehtävissä näinä vuosina ovat toimineet:

Puheenjohtajat

  • Pentti Virtala 1997,1998
  • Kullervo Mikkola 1999
  • Sulo Moilanen 2000,2001
  • Johanna Päätalo 2002-

Varapuheenjohtajat

  • Kullervo Mikkola 1997
  • Pentti Virtala 1998-2002
  • Sulo Moilanen 2003,2004
  • Raija Lummi 2005-

Sihteerit

  • Tuula Vierola 1997-2002
  • Tuija Välimaa 2003,2004
  • Päivi Innala 2005-

Rahastonhoitajat

  • Elise Ramstadt 1997
  • Marjut Korpi 1998
  • Matti Palmgrén 1998(vara)
  • Arto Vanamo 1999-2002
  • Elisa Martin 1999(vara)
  • Heikki Keinänen 2003-

Muut johtokunnan jäsenet

  • Marjut Korpi 1997
  • Arto Vanamo 1997,1998
  • Kullervo Mikkola 1998
  • Elisa Kokkonen(Martin) 2000-2002
  • Johanna Päätalo 1999-2001
  • Sulo Moilanen 2002-2004
  • Raija Lummi 2004-
  • Irene Äijälä 2003-
  • Tuula Vierola 2003
  • Matti Junes 2005-

Tilintarkastajat

  • Irja Levonmaa 1997,1998,1999(vara)-2001(vara)
  • Sulo Moilanen 1997(vara),1998(vara)
  • Kaisu Kukkonen 1999-2001
  • Eila Ryynänen 2002-
  • Matti Palmgrén 2002


Isännät

  • Sakari Komi 1997-1999
  • Matti Junes 2000-

Emännät

  • Tuula Salo 2002-
  • Toini Virtala 2000,2002-

Nuotistonhoitajat

  • Kullervo Mikkola 1999,2000
  • Sulo Moilanen 2000
  • Irene Äijälä 2001-
  • Elisa Kokkonen 2002(vara)


Kuorolaiset

Kuorossa on näinä vuosina laulaneet:

Ääni vuodet

  • Jussi Ahvenjärvi b 97-01
  • Ann-Sofie Ailovuo s 01
  • Jaana Alaviippola s 02
  • Matti Alm t 97-99
  • Marja-Leena Hyvärinen s 05-
  • Päivi Innala s 03-
  • Sisko Jaakkonen s 99-
  • Matti Junes t 98-
  • Päivi Juopperi s 99-01
  • Paula Kaikkonen s 97-98,04-
  • Esa Kantoluoto t 02
  • Ulla Katajamäki s 04-
  • Väinö Kauppi t 98-05
  • Heikki Keinänen t 96-
  • Hanna-Maria Keränen s 01-02
  • Elisa Kokkonen(Mar­tin) s 98-02
  • Eila Kolehmainen a 99-02
  • Sakari Komi b 96-99
  • Marjut Korpi s 96-01
  • Pirkko Laukka­nen a 00-02
  • Lauri Lehto b 98-
  • Irja Levonmaa s 97-02
  • Raija Lummi a 03-
  • Kari Mikkola t 05-
  • Kullervo Mikkola t 96-99
  • Sulo Moilanen b 97-
  • Jukka Mönkkö­nen t 99-01
  • Jorma Mäki t 05-
  • Irma (Annu) Nyström a 05-
  • Anne Ollitervo s 00-02
  • Matti Palmgrén t 97-04
  • Anna-Kaisa Parkkonen s 98-01
  • Kirsti Pelttari-
  • Ahvenjärvi s 97-99
  • Oiva Pikkarainen b 96-
  • Arja Pirnes a/s 98-
  • Helena Puontila s 98-02
  • Johanna Päätalo a/s 98-
  • Elise Ramstad a 97-99
  • Sirkka Raunama s/a 99-
  • Inkeri Riipi a 98-99
  • Eero Rättyä b 97-01
  • Vesa Ruoranen b 98
  • Eila Ryynänen a 01-
  • Riikka Saarela s 99
  • Pentti Sainio t 99-02
  • Marika Salminen s 01-03
  • Tuula Salo a 96-
  • Seppo Siurumaa t 01-03
  • Soile Storlöpare s 00-01
  • Raija-Liisa Tuomisto
  • (Ervas­ti) a 97-03
  • Arto Vanamo t/b 97-
  • Aulis Vartiainen t 99-02
  • Tuula Vierola a 97-
  • Matti Viljamaa b 03
  • Pentti Virtala b 96-02
  • Toini Virtala a 96-
  • Tuija Välimaa s 02-05
  • Irene Äijälä a 01-

Tulevaisuus

”Kuorotyö on koko elävän musiikin terveen kehityksen keskeisiä edellytyksiä. Sillä säveltaiteellinen kulttuuri, jonka katteena ei ole laajojen laulu- ja soittotaitoisten aktiivisten musiikinharrastajien reserviä, on tuomittu näivettymään. Elinvoimainen kuorotoiminta, jossa pelkkä laulaminen, yhteisen musisoinnin tuoma ilo ja tyydytys yhtyy taiteelliseen kurinalaisuuteen ja yhä korkeneviin musiikillisiin päämääriin, on tämän vuoksi todella merkittävää kulttuurityötä.

Sen elämää rikastuttava vaikutus säteilee koko yhteiskuntaamme.”

Lainaus Klemettiopiston Kuorolaulun Käsikirjasta (1.p., 1958, sivu 15):

Yllä oleva kuvaa ytimekkäästi kuorolaulannan sisintä olemusta.

Jääköön sen viesti satunnaisen lukijan pohdittavaksi; kuinka tekstin
ajatukset istuvat nykypäivän yksilökeskeiseen kvarttaalihenkeen ?

Edelleen pohdittavaksi:

– Mitä nykymusisoinnista jää jäljelle kun sähköt katkaistaan ?
– Miksi a cappella konsertin päätteeksi miksauspöydän ääressä istujaa ei kukiteta ?
– Historiikkisen laatijan nuoriväki tuli matkojen takaa rokkikonserttiin, siis tarkoituksellisesti.
Ennen konserttiin menemistä he kävivät ostamassa erikoisliikkeestä erikoiskuulosuojaimet (12,5 €/korva); siten pystyy kuulemin kuulemaan mitä konsertissa esitetään !?

Loppusanoja, jotta saadaan piste sen perään

Kymmenen vuotta kuorotoimintaa on lyhyt rupeama, tuskin alun loppu.

Rossinin ”Pienen Juhlamessun” esitteessä todetaan kuorosta ja kuorolaisista:

”Kuorossa laulaa nykyisin 24 laulajaa, jotka kaikki ovat kohtuullisen vakavasti laulunlyömiä – toki harrastuspohjalta. Varsin monet kuoron jäsenistä toimivat myös muilla musisoinnin aloilla, harrastaen yksinlaulua, laulaen toisissa kuoroissa tai soittaen jotakin instrumenttia eri kokoonpanoissa”

Näin oli vuonna 1999 ja niin on myös pääpiirteissään tälläkin hetkellä. Kantajoukko on koossa, mutta tarvitaan kipeästi uusia nuoria ”laulunlyömiä” kasvamaan pitkäjänteisyyttä vaativaan harrastukseen ja kokemaan oppimisen ”tuskaa, hikeä ynnä epätoivon ihanuutta”.

Samoin tarvitaan innostavia, ammattitaitoisia kuoronjohtajia, jotka pystyvät tempaamaan laulajan mukaansa.
Näiltä osin Kamarikuoro Arioksen tilanne on erinomaisella tolalla.

On hieno kokemus kuulla ”pultista” kun kuoro soi.

Ja nyt on syytä laittaa tämän historiikkisen perään niinku piste.